Kirjoittajan nimeä ei julkaista.
Myöhään eräänä iltana sain puhelun mieheltä, joka halusi ottaa hengen itseltään. Hän oli hyvin murheellinen ja epätoivoinen. Hän kertoi minulle olleensa vain silloin tällöin työssä kahden vuoden aikana eikä tiennyt, kuinka saisi ruokittua perheensä. Koska rakennuksesta oli kytketty lämmitys pois päältä, hän lämmitti taloa siirrettävällä lämmityslaitteella. Hänellä ei ollut mielestään mitään syytä jatkaa elämäänsä, ja hän sanoikin: ”Jokainen tulisi paremmin toimeen ilman minua.” Hän harkitsi itsemurhaa.
Aloin välittömästi lausua ääneen psalmia 23 ja selittää seuraavien kohtien merkitystä hänelle — radikaalin käytännöllisellä tavalla - juuri sillä hetkellä puhuin suunnilleen näin:
”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.”
Herra on sinun Paimenesi juuri tällä hetkellä, eikä sinulta voi puuttua mitään hyvää.
”Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä.”
Lampaat lepäävät niityllä vain, jos ne tuntevat olevansa turvassa ja luottavat paimeneensa. Ne ovat suojattomimpia juomapaikallaan, missä petoeläimet (pelot) vaanivat niitä. Luota Paimeneesi ( Jumalaan), niin hän pitää sinusta huolen.
”Hän virvoittaa minun sieluni, hän ohjaa minua oikeaa tietä nimensä kunnian tähden.”
Jumala täyttää elämäsi kaikella hyvyydellä. Hän johtaa sinut oikeaan paikkaasi. Hän suojelee sinua ja huolehtii sinusta.
”Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi.”
Saatat ajatella, että kuljet pimeässä laaksossa — mutta Jumala on kanssasi juuri siellä, missä olet! Hän johdattaa ja suojelee sinua matkasi joka askeleella.
”Sinä katat minulle pöydän vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä, ja minun maljani on ylitsevuotavainen.”
Kaikki pelot, jotka ovat vihollisiasi, poistetaan ja hävitetään luottaessasi Jumalaan. Hän on läsnä sinun ja perheesi jokaisessa elämänvaiheessa — sinun maljasi on ylitsevuotavainen kaikesta Luojasi sinulle varaamasta rakkaudesta.
”Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.”
Sula hyvyys ja laupeus ympäröivät sinut kaikkina elämäsi päivinä, ja sinä saat asua, et kolkossa ja pelottavassa paikassa, vaan Herran huoneessa, jonka isäntä on Herra ja jossa vallitsee aina järjestys.
Mies kiitti minua ja kysyi, voisinko edelleen rukoilla hänen puolestaan. Kun hän soitti seuraavana päivänä, saatoin havaita hänen äänestään, että itsemurha-ajatuksia ei enää ollut. Vaikkakin hänen matkansa pois pimeydestä kesti monta kuukautta, hän ei koskaan enää maininnut tekevänsä itsemurhan. Tuona yönä hän oli tajunnut totuuden omasta suhteestaan Jumalaan, ja tuosta psalmin 23 opetuksesta tuli hänen ohjenuoransa.
Jatkaessani hänen tukemistaan rukoilemalla hän sanoi olevansa varma, että hänellä oli aikuisten ADD (Attention Deficit Disorder eli tarkkaavaisuushäiriö) ja että se oli osaltaan vaikuttanut epäonnistuneeseen uraan teknologia-alalla. Huolimatta hänen ammatillisista kyvyistään tämä keskittymisen puute johti luottamuspulaan ja lopulta potkuihin. Kristillisen Tieteen praktikkona olin tavannut vastaavanlaisia väittämiä ADD:stä siitä asti, kun se näyttää tulleen nykyään yleiseksi diagnoosiksi kulttuurissamme. Mutta oikea näkemyksemme ihmisestä paljastaa minkä tahansa haitallisen, mentaalisen vajavuuden valheeksi.
Raamatusta opimme, että kun rukoilemme Jumalalta leipää, hän ei anna meille kiveä (ks. Matt. 7:9). Tiesin runsaan taivaan mannan odottavan tätä miestä ja että hänen ”tarkkaavaisuutensa” ei voinut olla ”häiriintynyt” jostain ”vajavuudesta” johtuen.
Eräs toinen syy tämän miehen jatkuvaan depressioon oli, että hän vertasi itseään muihin ihmisiin, joilla näytti olevan kaikkea. He ajoivat uusilla autoilla, heidän kotinsa olivat suurempia ja heillä meni elämässä paremmin. Miksi hänelle ei suotu näitä asioita? Jatkaessamme keskustelua Raamatun vertauksen ”leivästä” ja ”kivestä” hänelle tuli yhä selvemmäksi, että leivän rukoileminen ei ole aineellista toivomista vaan tarvetta ymmärtää, että hän on tietoisuuden ”huoneessa” Jumalan täydellisenä, henkisenä ideana. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät ajatukset puutteesta (kivet) voineet johtaa häntä harhaan eikä häneltä voitu viedä mitään ja että hänellä oli mentaalinen kyky toimia normaalisti ja ajatella selkeästi. Jumalan antaman luottamuksen turvin ystäväni pystyi tajuamaan oman henkisen arvonsa hyvin konkreettisesti.
Ensimmäisen keskusteluviikkomme kuluessa ystävälläni oli kaksi työtä — yksi päivällä ja toinen illalla. Tämän ansiosta hän sai kotinsa lämmityksen kytketyksi takaisin päälle ja hän saattoi aloittaa laskujen maksamisen. Mutta hänellä oli niin paljon velkaa, että hän tunsi yhä itsensä masentuneeksi ja arvottomaksi. Vaikka tunsinkin syvää myötätuntoa häntä kohtaan, en antanut minkään noista peloista vaikuttaa itseeni. Jumala oli osoittanut minulle ulospääsyn monista vaikeista tilanteista, ja tiesin, että voimme kumpikin luottaa häneen.
Noin kuukautta myöhemmin potilaani sai potkut päivätyöstään, mutta jatkoimme edelleen samalla linjalla — luottamalla Jumalaan, kuuntelemalla häntä miten edetä jokaisessa asiassa. Rukoillessani tämän miehen puolesta eräs mieleeni tullut seikka oli, että hänen oli välttämätöntä noudattaa hyvän työntekijän ominaisuuksia. Jos hän työskenteli jumalalliselle Rakkaudelle, Jumalalle, hänen huoneessaan, hän olisi tietenkin ajoissa työpaikalla, hän hoitaisi tehtävänsä alusta loppuun, toisi esiin lahjansa — eikä hän soittaisi henkilökohtaisia puheluita työtuntien aikana. Joulukuussa hänet palkattiin tilapäisesti maan toisella puolella sijaitsevaan suureen teknologiayritykseen. Hän ajoi useita päiviä päästäkseen sinne. Hän nukkui autossaan. Hän liittyi kuntoklubiin pienellä tutustumismaksulla, jotta hänellä olisi paikka suihkussa käyntiä ja pukeutumista varten. Hän pesi ja silitti omat paitansa ja prässäsi ainoan pukunsa. Aloittaessaan työnsä hän tunsi itsensä uudella tavoin keskittymiskykyiseksi ja tarkkaavaiseksi. Hän oli työpaikalla ennen muita — niin aikaisin, että hänen piti joskus odottaa, kunnes joku avaisi hänelle oven päästääkseen hänet sisälle — ja hän poistui sieltä viimeisenä illalla.
Useiden päivien kuluttua tämän väliaikaisen työn aloittamisesta potilaani tunsi joutuvansa masennuksen ja pelon valtaan, ja sain häneltä epätoivoisen puhelun. Hän oli työpaikan ulkopuolella ja sanoi: ”En pysty tähän. Se on minulle ylivoimaista. En voi mennä takaisin sinne.” Vakuutin hänen tietävän, mitä pitäisi tehdä. Jumala oli ohjannut hänet sinne ja näyttäisi hänelle tien. Oli vain yksi Mieli, ja tuo Mieli opasti ja vartioi häntä. Hän lopetti puhelun, käveli rakennukseen ja suoritti työn loppuun erittäin hyvin. Näin jatkui jonkin aikaa — pelkoja ilmeni päivittäin, mutta päivä päivältä ne vähenivät, kun niiden tilalle tuli totuus hänen olemuksestaan.
Neljä kuukautta myöhemmin yhtiö palkkasi hänet pysyvästi perustellen asiaa yksinkertaisesti: ”Palkkaamme sinut, koska olet työskennellyt niin ahkerasti yrityksemme hyväksi.” Hänelle ja hänen perheelleen pidettiin suuret juhlat vähän ennen heidän muuttoaan. Muistan ajatelleeni, että vaikkakin hän oli ilmeisesti tavattoman lahjakas ihminen, Jumala ilmensi hänessä ”hyvää työntekijää”, mikä auttoi hänet selviytymään tästä epävarmuuden viimeisimmästä koetuksesta. Yhtiö ei voinut muuta kuin nähdä hänet täydellisen sopivana heidän palvelukseensa, koska hän oli jo täydellinen Jumalan silmissä. Ystäväni on tällä hetkellä asiantuntija omalla alallaan, ja ihmiset soittavat ympäri maata kysyäkseen häneltä neuvoja. Hän on vaimonsa kanssa pystynyt toteuttamaan heidän alkuperäisen suunnitelmansa, että tämä jää kotiin hoitamaan lapsia. Lisääntyvä järjestyksen ja tasapainon tunne siunaa heitä edelleen.
Tiede ja terveydessä Mary Baker Eddy sanoo: ”Kun sitten Jumalan tuulet puhaltavat, emme kiedo riekaleitamme tiukasti ympärillemme” (s. 201). Näyttää siltä, että riekaleet, joista pidämme tiukimmin kiinni, ovat syvimmät pelkomme — ja Jumala vaatii meitä päästämään ne ja antamaan niiden mennä. Hänellä on varallemme kaikkea hyvää eikä jatkuvia vaikeuksia. Kun luotamme häneen koko sydämestämme, hän johtaa meitä joka hetki. Tätä merkitsee minulle eläminen — ja työskenteleminen - jumalallisen Rakkauden huoneessa.
Tulosta tämä kuva ja käytä sitä kansilehtenä jakaessasi nettiartikkeleita ja -todistuksia muille.
Kristillisen Tieteen hakemisto: praktikot, opettajat, hoitajat, kirkot ja lukusalit